Heik­ko­nä­köis­ten nä­köer­go­no­mia tie­to­tek­ni­ses­sä työs­sä

To­teu­tus: Nä­kö­kes­kus Vi­sio / Nä­kö­vam­mais­ten liit­to ry, Työ­suo­je­lu­ra­has­to

Työsuojelurahastolta saadun apurahan turvin on kartoitettu ongelmia, joita heikkonäköinen tietotekniikkatyöntekijä kohtaa työssään. Erilaisia ratkaisuja kokeillen on pyritty löytämään keinoja, jotka helpottavat heikosti näkevän päätetyötä.

Näkövammaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka paremman silmän näöntarkkuus parhaalla lasikorjauksella on alle 0,3 tai näkökentän halkaisija 20 tai pienempi. Toiminnallista näkökykyä arvioitaessa otetaan huomioon myös mm. häikäistymisherkkyys, valon tarve, kontrastiherkkyys, värinäkö, silmien yhteisnäkö ja mukautuminen eri etäisyyksille. Näin ollen näön toiminnallisuus voi olla alentunut, vaikka henkilö ei olisikaan heikkonäköinen.

Tietokoneet ja työ

Suomessa on noin 5000 heikkonäköistä, jotka työssään tai opiskellussaan käyttävät päivittäin tietokonetta. Työssään tietotekniikkaa käyttävien lisäksi on tuhansia näkövammaisia, jotka käyttävät sitä päivittäiseen sanomalehden lukuun, viestien lähettämiseen ja vastaanottamiseen sähköpostilla sekä internetyhteyksiin. Tietotekniikan käytön määrä vaihtelee toimenkuvan mukaan, ja työ voi sisältää asiakirjojen laatimista, tiedon siirtoa, työpaikan sisäistä viestintää jne.

Heikkonäköisen ongelmana voi olla sekä tiedon kirjaaminen että sen hakeminen tietokoneelta. Avuksi tähän on saatavilla monenlaisia lisävarusteita, jotka helpottavat huomattavasti tietokoneen käyttöä.

Näyttöruutu ja näppäimistö

Yleisimmin käytetty näyttöruudun koko on 14"-15". Nykyään ovat kuitenkin isommat 17" näytöt yleistymässä. Graafisissa tehtävissä käytetään 20" ja 21" näyttöruutuja, joista monet heikkonäköisetkin hyötyvät. Heikkonäköinen kykenee käyttämään normaalia 14"-15" ruutua, mikäli hänellä on hyvä keskeinen näöntarkkuus, sekä apunaan suurennusohjelma ja/tai puhesyntetisaattori. Näytön tulee olla oikealla korkeudella ja etäisyydellä. Useimmiten iso ruutu, tarvittaessa suurennusohjelma ja puhesyntetisaattori mahdollistavat kokonaisuuden hallitsemisen paremmin.

Tilannetta helpottavat myös 100 Hz:n ja litteät näytöt. Vakaakuvainen 100 Hz:n ruutu auttaa heikkonäköisiä, joilla on silmävärvettä. Litteän näytön etuna on keveys ja siirreltävyys. Näppäimistön hallinnan perusedellytys on hyvä 10-sormijärjestelmän käyttötaito. Heikkonäköinen joutuu usein katsomaan näyttöruutua läheltä, jolloin näppäimistön sijoittaminen lähietäisyydelle on vaikeaa. Apuna voi käyttää isoja kirjaimia näppäimien päällä tai erikoisnäppäimistöä. Hyvää näppäimistön käytön hallintaa edellyttää myös työ, jossa on paljon puhelinneuvontaa ja tiedon hankkimista puhelimitse. Tilanne helpottuu, jos käytössä on sankaluuri.

Päätelasit

Heikkonäköinen käyttää usein lähilaseja, jotka osittain soveltuvat myös at-käyttöön. Usein voimakkuudet on määritelty pienemmän tekstin lukemiseen, joten lasit ovat liian vahvat näytön katseluun. Tällöin etäisyys näytöstä on lyhyt tai kuva on epätarkka. Kaukolaseja käytettäessä silmät rasittuvat, mikä aiheuttaa päänsärkyä. Lyhyestä ja hyvin tarkasta katseluetäisyydestä saattaa aiheutua myös hartian seudun särkyjä. Yksilöllisen lähivoimakkuuden määrittäminen näytön etäisyydelle on tärkeää. Heikkonäköiset häikäistyvät tavallista herkemmin, mikä ilmenee silmien rasittumisena kirkkaissa valoissa. Eri värisillä suodatinlaseilla ja näytön värisävyjen säädöillä voidaan löytää yksilöllisiä ratkaisuja, joilla katselun rasittavuus vähenee.

Valaistus

Kattovalaisimet saattavat usein häikäistä ja heijastua häiritsevästi näytöltä. Näytön kirkkauksien säädöillä sekä yksilöllisellä pohja- ja kirjainvärien valinnalla voidaan vähentää huonon valaistuksen haittoja. Joskus on kuitenkin aiheellista ja välttämätöntä korjata työtilan valaistus asianmukaiseksi. Epäsuoralla valaistuksella vältytään voimakkailta heijastuksilta. Tärkeintä on kuitenkin, että työympäristössä ei ole voimakkaita kirkkauseroja eri katseltavien pintojen välillä. Tätä vältetään esimerkiksi hyvällä kaihtimella, jolla säädellään ikkunasta tulevan valon määrää.

Näytön häikäisysuojat poistavat häikäisyä ja parantavat tekstien kontrasteja. Toimivimpia ovat suojat, jotka asetetaan näytön päälle siten, etteivät pöly ja lika pääse ruudun ja suojan väliin.

Työtasot ja tuolit

Mikäli työntekijän katseluetäisyys on hyvin lyhyt, tulee hänen näyttöruutunsa sijoittaa korkealle. Työtasojen korkeuden säätö on tärkeä, jotta työasento saadaan ergonomisesti hyväksi. Apuna korottamisessa voi käyttää myös näytön alle tulevaa telinettä. Jos näkökenttä on kaventunut, etäisyyttä voi olla enemmän. Tällöin näytön sijoittaminen katselinjassa alaviistoon mahdollistaa silmien liikeratojen tehokkaamman käytön.

Työtuolin säädettävyys on myös tärkeä. Tuolin käsinojien on oltava riittävästi säädeltävissä henkilön koon mukaan. Ellei tuolissa ole käsinojia, on tärkeä saada vastaavasti tuki kyynärvarsille erillisillä irtotuilla tai työpöydässä olevalla kaarella, jonka päällä kyynärvarret voivat levätä. Myös erikoistuolit voivat ratkaista ergonomisia ongelmia ja antaa kaivattua vaihtelua työasentoihin.

Heikkonäköisen atk-lisävarusteet

Heikkonäköinen käyttää useimmiten lähityöskentelyn apuvälineenä vahvoja lähi-, kiikari- ja suurennuslaseja. Nämä kaikki ovat välttämättömiä. Pitkään yhtäjaksoiseen työhön tarvitaan kuitenkin lisäksi järjestelyjä, joilla voi muunnella katseluetäisyyttä ja vähentää työn rasittavuutta.

Tietokoneeseen voi liittää apuvälineeksi lukutelevision. Myös optinen lukija (skanneri) auttaa painetun tai käsin kirjoitetun tekstin lukemista. Skannattua tekstiä on myös helppo muokata ja käsitellä.

Projektimme tulokset osoittivat, että puhesyntetisaattori lisää näytöltä lukemisen nopeutta niilläkin henkilöillä, jotka jo ennestään ovat keskimääräistä nopeampia lukijoita. Puhesyntetisaattorin tehokas käyttö edellyttää tottumista ja nopeuden lisääminen harjaantumista synteettisen puheen ymmärtämiseen.

Työympäristöön kiinnitettävä huomiota

Projekti osoitti selvästi, että heikkonäköisen työasemaan ja välineistöön pitää kiinnittää erityistä huomiota. Huonoista työasennoista johtuvat jännitykset aiheuttavat hartiaseudun, niskan ja selän särkyjä. Työn jaksottaminen ja työasennon vaihtelut ovat ensisijaisen tärkeitä. Aina ongelmiin ei ole helppoa löytää oikeaa ratkaisua, mutta kompromisseja tekemällä voidaan työn vaihtelevuutta lisätä. Vaihtelevuutta tulisi lisätä myös apuvälineiden monipuolisuudella.

Toisiaan tukevien apuvälineiden, esimerkiksi suurennusohjelman, lukutelevision ja puhesyntetisaattorin yhteiskäyttö antaa monissa tapauksissa parhaan tuloksen.

Näköergonomiset kartoitukset Visiossa ja ICT-ohjauksessa

Näkövammaisten liiton Näkökeskus Visio ja ICT-ohjaus ovat laajasti perehtyneet heikkonäköisten ja näköongelmaisten ict-käyttäjien erityisongelmiin. Ongelmia selvitetään kahden - neljän päivän mittaisilla jaksoilla, joihin lähettäjinä ja maksajina voivat olla KELA, työeläkelaitokset, työvoimatoimistot, tapaturmavirastot, työterveyshuolto, keskussairaalat ym. tai yksityinen henkilö.

Lisätietoa www-sivullamme