Tiedote 17.10.2013
Nä­kö­vam­ma­re­kis­te­ri täyt­tää 30 vuot­ta

Nä­kö­vam­mai­nen mais­te­ri työs­sä kym­me­nen ker­taa useam­min kuin pe­ru­sas­teen suo­rit­ta­nut

Näkövammarekisterin tutkimusten mukaan näkövammaisten ihmisten koulutustaso on pysynyt matalampana kuin muun väestön.

Näkövammarekisteriin on kolmen vuosikymmenen kuluessa kertynyt silmälääketieteelliset perustiedot yli 50 000 näkövammaisesta ihmisestä. Tietojen perusteella voidaan seurata näkövammaisuuden profiilia ja sen muutoksia. Lisäksi Näkövammarekisteri seuraa näkövammaisten ihmisten sosiaalisen aseman kehitystä.

Jo ensimmäiset tilastot vuonna 1983 osoittivat, että Suomi oli siirtynyt sodanjälkeisestä alikehityksestä kohti hyvinvointivaltiota. Tapaturmat ja tulehdukset eivät enää aiheuttaneet yhtä paljon sokeutta kuin vielä 1960-luvun alussa. Nykyään sokeus on entistä harvinaisempaa. Enemmistönä ovat ikääntyneet, joille sairaudet aiheuttavat näkövammoja.

Koulutus vaikuttaa myös työllistymiseen. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevista on täysityöllisiä vajaa 6 % ja osittain työllisiä18 %, kun maisteritutkinnon suorittaneista täystyöllisiä on 51 % ja osittain työllisiä 27 %.

Viimeisen viiden vuoden kehitys näyttää huolestuttavalta. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on laskenut. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on tosin noussut, mutta edelleen 40 % on suorittanut ainoastaan perusasteen tutkinnon.

Näkövammarekisteri on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alainen henkilörekisteri, jonka teknisenä ylläpitäjänä toimii Näkövammaisten keskusliitto.

Näkövammarekisteri