Maail­man pis­te­kir­joi­tus­päi­vä 4.1. – Pis­te­kir­joi­tus li­sää nä­kö­vam­mais­ten it­se­näi­syyt­tä

Pistekirjoituksella on tehty opasteita julkisiin tiloihin eri puolilla Suomea. Ne auttavat yhdessä ääni- ja koho-opasteiden kanssa näkövammaisia liikkumaan itsenäisesti ja pääsemään palveluiden ääreen.

Tuntoaistiin perustuvia opasteita tulee esimerkiksi uusille Kehäradan asemille. Uusien EU-määräysten mukaan asemilla on oltava kohokartat ja portaiden käsijohteissa ja hisseillä on oltava raidetiedot pistekirjoituksella.

Näkövammaiset ovat pystyneet tutustumaan pistekirjoituksella kunnallis- ja eduskuntavaalien ehdokaslistoihin. Evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjasta on tehty uudistettu pistekirjoituspainos. Edelleen on harvinaista, että esimerkiksi käsiohjelman saa pistekirjoituksella.

Näkövammaisten Keskusliitossa toimii maan ainoa pistekirjoituskirjapaino. Se tuottaa pistekirjoitustekstejä yksityisille näkövammaisille, järjestöille, viranomaisille ja yrityksille. Esimerkiksi Helsingin Musiikkitaloon ja uudelle Tikkurilan asemalle on toimitettu opasteet, joissa on tiedot kohokirjaimin ja pistekirjoituksella.

Pistekirjoituksen kehitti ranskalainen Louis Braille 1820-luvulla. Kirjoitusjärjestelmä on perustaltaan samanlainen kaikkialla maailmassa. Suomessa asiantuntijaelimenä toimii opetusministeriön nimeämä Braille-neuvottelukunta.

Maailman pistekirjoituspäivää vietetään 4.1., joka on Braillen syntymäpäivä. Näkövammaisten Keskusliiton vuoden teemana on palveluiden saavutettavuus ja teemavuoden slogan "Huomioi erilaiset asiakkaasi".

Lisätietoa pistekirjoituksesta ja sen merkityksestä näkövammaiselle:Lisätietoa pistekirjoitusjulkaisuista ja -opasteista:Lisätietoa Braille-neuvottelukunnasta: