Maail­man pis­te­kir­joi­tus­päi­vä 4.1.2012

Ko­ho­mer­kin­nät tuo­vat tie­don nä­kö­vam­mais­ten ulot­tu­vil­le

Osaatko kuvitella, millaista on valita vaikkapa elintarvikkeita kaupassa tai kotona näkemättä pakkauksessa olevaa tuotemerkintää? Se on kuitenkin arkipäivää lähes 80 000 asiakkaalle, jotka ovat näkövammaisia. Lääkepakkauksiin on saatu pistekirjoitusmerkinnät ja syövyttäviin aineisiin kohomerkinnät EU:n määräyksestä, mutta muissa tuoteryhmissä kohomerkinnät ovat edelleen harvinaisia.

Näkövammaisten Keskusliitto kannustaa näkövammaisia opiskelemaan pistekirjoitusta ja merkitsemään itse kotona käytössä olevat tuotteet, mikä helpottaa itsenäistä elämää ja parantaa turvallisuutta. Näkövammaiset lapset oppivat lukemaan ja kirjoittamaan pistekirjoitusta samaan aikaan kuin näkevät luokkatoverit omaksuvat luku- ja kirjoitustaidon. Myöhemmin näkönsä menettäneet voivat opiskella pistekirjoitusta kuntoutuskursseilla, alueellisissa opintokerhoissa tai yksilöllisessä ohjauksessa itseopiskeluun kehitetyn oppimateriaalin avulla.

Pistekirjoituksen kehitti ranskalainen Louis Braille 1820-luvulla. Braille-pistekirjoitusjärjestelmässä on 6 pistettä, joista voidaan muodostaa 63 erilaista merkkiä kuten aakkoset ja välimerkit. numerot, nuotit sekä muut erikoismerkit muodostetaan yhdistämällä kaksi tai useampi merkki.

Pistekirjoitusta kehitetään jatkuvasti vastaamaan muuttuviin tarpeisiin. Suomessa uusista merkeistä päättää Braille-neuvottelukunta.

Myös tietotekniikka on tuonut omat haasteensa. Pistekirjoitusnäytössä on otettu käyttöön 8 pisteen järjestelmä, jolloin ”ylimääräiset” pisteet säästävät tilaa rivillä, joka pistekirjoitusnäytössä on joko 40 tai 80 merkkiä. Alimmilla pisteillä voidaan merkitä esimerkiksi iso alkukirjain, joka normaalisti merkitään ko kirjaimen eteen.

Lisätietoa pistekirjoituksesta ja sen historiasta.