Kan­neoi­keus te­hos­tai­si kan­sa­lai­soi­keuk­sien to­teu­tu­mis­ta

Kan­sa­lais­jär­jes­tö­jen ta­voit­tee­na kir­jaus hal­li­tu­soh­jel­maan

SAK ja joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä haluavat, että seuraava hallitus ryhtyy valmistelemaan lakiin kirjausta järjestöjen kanneoikeudesta. Tavoitteena on, että järjestöille säädettäisiin itsenäinen kanneoikeus työelämään, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa.

Kanneoikeus vahvistaisi ihmisoikeuksia, sillä se parantaisi kansalaisten oikeuksien toteutumista ja lisäisi kansalaisten oikeusturvaa, järjestöt katsovat.

Järjestöt perustelevat kanneoikeutta myös tehokkuudella. Yksittäiselle ihmiselle syrjinnän riitauttaminen on vaikea ja usein kallis prosessi. Myös viranomaisten työ helpottuisi, kun eri henkilöitä koskevaa samaa asiaa ei tarvitsisi käsitellä useaan kertaan. Uudistuksella olisi myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Jo tieto mahdollisesta kanteen nostamisesta voisi parantaa kansalaisten oikeuksien toteutumista ilman oikeusprosesseja, järjestöt uskovat.

Järjestökanteen tyyppisiä ratkaisuja on maailmalla käytössä muun muassa Hollannissa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Kollektiivinen kanneoikeus ei ole vieras suomalaiselle lainsäädännöllekään. Suomessa tunnetaan ryhmäkanne kuluttaja-asioissa ja yrittäjäjärjestöillä on itsenäinen mahdollisuus riitauttaa kohtuuton sopimusehto.

Esimerkkejä tilanteista, joissa kanneoikeutta voitaisiin hyödyntää:

Esimerkki 1. Joukko ulkomaalaisia työntekijöitä saapuu Suomeen siivoojiksi. Siivoojat ovat joutuneet maksamaan välittäjälle suuren summan rahaa päästäkseen Suomeen eivätkä ole kuulleet suomalaisista työehdoista. Käy ilmi, että palkka on vain muutama satanen kuussa, eikä sillä pysty elämään. He pelkäävät kotimaahan jääneiden sukulaistensa puolesta ja sitä, ettei heidän työlupiaan uusita. Ammattiliitto voi riitauttaa alipalkkauksen ja laittomat välitysmaksut siivoojien puolesta.

Esimerkki 2. Vammaispalvelulaki määrää kunnan järjestämään vammaisille tarvittavat tukitoimet. Kunta kieltäytyy tarjoamasta näkövammaiselle avustajaa, vaikka vammaispalvelulain mukaan tukitoimien järjestäminen kuuluu kunnan tehtäviin. Vammaisjärjestö voi nostaa kanteen kuntaa vastaan samassa tilanteessa olevien vammaisten puolesta.

Esimerkki 3. Työpaikan kaikki osastosihteerit ovat naisia ja heistä suurin osa tekee töitä määräaikaisessa työsuhteessa, mielestään perusteetta. Osastosihteerit ovat tyytymättömiä tilanteeseen, mutta kukaan ei halua riitauttaa asiaa, koska pelkää menettävänsä työnsä. Ammattiliitto tai naisjärjestö voi nostaa kanteen työntekijöiden puolesta.

Esimerkki 4. Kunnasta annetaan useammankin romanin ymmärtää, ettei heille ole tarjota asuntoa. Romanijärjestö voi viedä asian oikeuteen.

Esimerkki 5. Setaan on tullut soittoja vanhemmilta, jotka ovat järkyttyneet paikallisen koulun opettajasta, joka tunneilla homoseksuaalisuus esitetään sairautena ja homoseksuaalisia nuoria ohjataan koulun ulkopuolisen tahon "eheytyshoitoihin". Rehtori on haluton toimimaan asiassa. Seta voi nostaa kanteen.

Lisätiedot:

Fintiko Romano Forum ry (FRF) - Suomen Romanifoorumi ry, toiminnanjohtaja Miranda Vuolasranta, puhelin 044 33 77 102

Kuurojen liitto ry, palvelujohtaja Päivi Lappi, puhelin 0400 871 487

Kynnys ry, toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä, puhelin 0500 503 516

Näkövammaisten Keskusliitto ry, järjestöjohtaja Merja Heikkonen, puhelin 50 383 5226

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry, lakimies Anu-Tuija Lehto, puhelin 040 778 1080

Seta ry, puheenjohtaja Outi Hannula, puhelin 050 337 5616

Suomen Islamilainen Neuvosto ry, tiedottaja Isra Lehtinen, puhelin 045 125 7970

Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitto ry, puheenjohtaja Kyösti Kozlov, puhelin 044 543 7724

Trasek ry, puheenjohtaja Antti Karanki, puhelin 045 278 5279

Vammaisfoorumi ry, järjestöjohtaja Merja Heikkonen, puhelin 050 383 5226

Vapaa-ajattelijoiden liitto ry, Eino Huotari, puhelin 040 524 0722