30.4.2015
Suo­si­tus nä­kö­vam­mai­sen asun­non muu­tos­töi­den jär­jes­tä­mi­sek­si

1 Tavoitteena itsenäinen toiminta

Hyvin suunniteltu ja rakennettu ympäristö helpottaa näkövammaisen ihmisen itsenäistä toimintaa ja auttaa suoriutumaan turvallisesti ja omatoimisesti. Esteettömän asunnon ja asumisympäristön rakentaminen näkövammaiselle ihmiselle edellyttää usein toisenlaisia ratkaisuja kuin miten perinteisesti liikkumisesteettömyys on mielletty. Näkövammaiselle tehtävät asunnon muutostyöt ovat pääasiassa valaistuksen ja turvallisuuden parantamista.

2 Kenelle kunta korvaa asunnon muutostöitä?

Vaikeavammainen henkilö voi saada asunnon muutostöihin tukea kunnan sosiaalitoimesta vammaispalvelulain perusteella. Oikeus asunnon muutostöihin ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden järjestämiselle syntyy, jos:

1) Muutostyöt ovat välttämättömiä tavanomaisista elämän toiminnoista suoriutumisen turvaamiseksi

ja

2) liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia.

Asunnon muutostöihin on vaikeavammaisella henkilöllä subjektiivinen oikeus, joten kunta ei voi evätä asunnon muutostöitä määrärahasyihin vedoten.

Haitta-aste, tietty diagnoosi tai ikääntyminen ei vaikuta asunnon muutostöiden saamiseen, kuten ei myöskään henkilön tulot tai varallisuus. Kunta voi pyytää tarvittaessa omalla kustannuksellaan lääkärin tai muun asiantuntijan lausunnon päätöksenteon tueksi.

Ennen päätöksen tekemistä sosiaalihuollossa arvioidaan asiakkaan palvelujen tarve ja tarvittaessa tehdään asiakassuunnitelma. Päätös on tehtävä kirjallisesti, ja siitä on valitusoikeus.

3 Mitä muutostöitä korvataan?

Korvattavia muutostöitä ovat
  1. välttämättömät rakennustyöt vakituisessa asunnossa,
  2. asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet sekä
  3. rakennustöiden suunnittelu.
Kesämökillä asumista ei pidetä vakituisena asumisena, joten sinne ei voi saada asunnon muutostöitä. Vakinaisena asuntona pidetään myös asumista palvelutalossa.
 
Muutostöiden suunnittelu ja niiden toteuttamiseksi tarpeelliset rakennuspiirustukset tai muut asiantuntijoiden lausunnot sisältyvät korvattaviin kustannuksiin. Jos muutostöiden tekeminen vaatii jonkun virallisen luvan, voi kunta velvoittaa vammaisen henkilön hankkimaan tarvittavan asiakirjan itse.
 
Vammaisen henkilön tulee kyetä liikkumaan sekä asuntonsa sisällä että sen ulkopuolella. Asunnon muutostyöksi luetaan myös esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä kuten piha-alueilta ja porrashuoneista.
 
Muutettaessa kunnan sisällä asunnosta toiseen tai paikkakunnalta toiselle tulee lähtökunnan korvata asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvista välineistä ja laitteista aiheutuvat kustannukset.
 
Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa niiden syntymisestä. Epäselvissä tilanteissa on hyvä laittaa korvaushakemus vireille sekä lähtökunnassa että uudessa asuinkunnassa. Asunnon muutostyöt on käsiteltävä viivytyksettä ja annettava asiasta kirjallinen päätös.
 
Asunnon perusparannusta ei pääsääntöisesti korvata sosiaalihuollosta. Kustannuksia voidaan kuitenkin korvata silloin, kun perusparannus liittyy vammaan tai sairauteen sekä muutoksiin olosuhteissa ja tarpeissa. Uudisrakentamisessa on vamman vuoksi aiheutuvat ylimääräiset kustannukset korvattava vammaispalvelulain mukaan.
 
Yleisemmin perusparannuskustannuksia korvataan kunnan asuntotoimesta. Korjausavustuksella voidaan kustantaa esimerkiksi sellaiset asunnon perusparannustyöt, jotka ovat tarpeellisia muutostöiden mahdollistamiseksi.

4 Kustannusten oltava kohtuullisia

Korvattavien kustannusten on oltava kohtuullisia. Kohtuullisuuden arvioinnin on perustuttava muutostöiden tai välineiden ja laitteiden välttämättömyyteen ja tarpeeseen vammaan tai sairauteen nähden. Viranomaisten on esitettävä selvitys siitä, miten kohtuullisuusarvioon on päädytty. Kohtuullisuutta arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon se, että vammaisen tulee voida itsenäisesti käyttää asuntonsa kaikkia tiloja. Korvattaviin kustannuksiin eivät yleensä kuulu ne kustannukset, jotka aiheutuvat asumismukavuudesta tai asumistason parantamisesta. Korvattavat kustannukset voivat myös ylittää normaalin laatutason, jos niiden tarve on sidoksissa vammaan tai sairauteen.

5 Näkövammaisen erityistarpeet muutostöissä

5.1 Asiantuntijat laativat muutostyösuunnitelman

Asunnon muutostyöt sisällä ja ulkona asunnon välittömässä läheisyydessä tähtäävät toimintakyvyn parantamiseen valaistuksen, pintamateriaalien, värityksen ja kontrastien avulla. Valaistusta ja pintojen väritystä on aina tarkasteltava kokonaisuutena. Suunnittelussa on otettava huomioon näkövammaisen omat tarpeet, asunnon eri tilojen toiminnalliset vaatimukset sekä kustannukset. Asiantuntija osaa muutostyösuunnitelmassa ottaa huomioon niin taloudelliset kuin esteettiset näkökulmat.

5.2 Valaistuksen muuttaminen

Valontarve lisääntyy useimmissa silmäsairauksissa. Hyvä valaistus auttaa lähes sokeaakin henkilöä tilan hahmottamisessa ja suunnistautumisessa sekä parantaa näkemisen varmuutta.
 
Toimiva valaistus saadaan asentamalla koko kotiin häikäisemätön tasainen yleisvalaistus. Koska suuri osa heikkonäköisistä on normaalia herkempiä häikäistymään, valaisinten häikäisysuojaus ja valon suuntaus on erityisen tärkeää. On vältettävä valon heijastumista häikäisevästi ja niin kutsuttuja kiiltokuvastumia. Tarvittaessa sälekaihtimilla poistetaan luonnonvalon aiheuttama häikäisy. Kotona tarvitaan riittävää valaistusta tarkempaan työskentelyyn tai toimintaan seuraavissa kohteissa:
  • eteisen naulakko ja kenkien säilytystilat  sekä ulko-oven lähiympäristö (sisääntulijan tunnistamiseksi)
  • komerot ja vaatehuone
  • kodinhoitohuone, pyykinkäsittelypaikat
  • kiinteistönhoitotilat
  • keittiön työtasot ja -kaapistot sekä kodinkoneet
  • tarkkaa lähikatselua vaativat paikat (esimerkiksi lukeminen ja käsityöt)
Asunnon välittömässä lähiympäristössä tulee olla riittävä valotaso. Sisäänkäynnin, ulkoportaiden ja piha-alueen hyvä valaistus lisää turvallisuutta. Kulkureittejä tulisi korostaa valaistuksella erottumaan muusta ympäristöstä.

5.3 Kontrastien, väritysten ja pintamateriaalien huomioiminen

Kohteiden on erotuttava taustastaan: ovet, ovenpainikkeet, sähköpistokkeet ja vesipisteet. Lattian, seinien ja katon väritysten välillä on oltava kontrastiero tilan hahmottamisen helpottamiseksi ja lattiapinnassa on vältettävä voimakkaita kuvioita. Sisätilojen pintamateriaalit eivät saa aiheuttaa valon heijastumista häikäisevästi.
 
Keittiön kaapistojen, niiden vetimien, työtasojen ja seinien välillä on hyvä olla kontrastieroja. Usein tummempi työtaso toimii hyvänä taustana vaaleille astioille.
 
Kylpyhuoneessa sävytetyillä seinä- ja lattialaatoituksilla voidaan helpottaa valkoisten saniteettikalusteiden havaitsemista.
 
Lisätietoa kontrasteista ja värityksestä http://www.nkl.fi/fi/etusivu/esteettomyysratkaisut/ymparisto/valaistus-kontrastit-ja-varit

5.4 Muut sisätilojen muutostyöt

Sisätiloissa voidaan tarvita turvallisuutta edistäviä muutostöitä, kuten turvakaiteiden, kitkateippien ja liukuovien asentamista. Muita muutostöitä ovat yksilöllisen tarvearvion mukaan esimerkiksi kaasulieden vaihtaminen sähkölieteen sekä keittiössä ja peseytymistiloissa tehtävät kiinteiden kalusteiden muutokset.
 
Asunnossa pitäisi olla riittävästi pistokkeita apuvälineitä varten. Näkövammaisilla voi olla käytössään useita tiedonsaantia helpottavia sähköisiä apuvälineitä.
 
Porrasaskelmiin tulee tarvittaessa lisätä kontrastiraita joka askelman etureunaan, ja suoraan kulkureitin jatkeena olevasta portaasta tulee varoittaa tunto- ja tummuuskontrastilla.
 
Kodinkoneista näkövammaisille on olemassa suositus Näkövammaisten Keskusliiton verkkosivuilla:

5.5 Ulkotilat ja asunnon lähiympäristö

Ulkorakennukset, ulkoportaat, autopaikka, postilaatikko ja jätteiden keruupaikka sisältyvät asunnonmuutostöihin yksilöllisen tarvearvion mukaan. Ulkotilojen arviointi on syytä suorittaa riippumatta siitä, asuuko näkövammainen ihminen kerros- vai pientalossa. Vaarallisten ulokkeiden, esteiden ja tasoerojen poistaminen estää tapaturmia. Käsijohteet portaissa antavat tukea ja ohjaavat kulkua myös vaikeasti hahmotettavissa paikoissa. Porrasaskelmien merkitseminen on välttämätöntä putoamisriskin vähentämiseksi. Taloyhtiössä muutostyöt porraskäytävissä ja yleisillä alueilla pyritään saamaan aikaan hyvässä yhteistyössä talon muiden toimijoiden kanssa.
 
Itsenäistä liikkumista ja ulkotilojen hahmottamista voidaan helpottaa myös hyödyntämällä muita aisteja. Ohjaavia tunto- ja tummuuskontrastiltaan erottuvia materiaaleja voidaan käyttää pinnotteissa muodostamaan polkuja ja kulkureittejä kohteiden välillä. Suunnitelmallisesti sijoitetut äänilähteet – veden solina, tuulikannel, kahisevat lehtipuut tai äänimajakkalaite – tukevat näkövammaisen henkilön paikan määritystä.
 
Näkövammaisen lapsen turvallinen leikki- ja toiminta-alue merkitään käyttäen väri- ja tuntokontrastia.

6 Näkövamman vaikutus jokapäiväisiin toimintoihin

Näkövamma vaikuttaa päivittäiseen suoriutumiseen sekä ympäristön ja tilan hahmottamiseen. Näkövammasta aiheutuu toiminnallista haittaa mm. seuraavilla tavoilla:
  • Näöntarkkuuden ja kontrastien erotuskyvyn heikentyminen vaikeuttaa muotojen ja yksityiskohtien havaitsemista.
  • Erilaiset näkökenttäpuutokset vaikeuttavat tilan hahmottamista ja tekevät liikkumisesta epävarmaa ja turvatonta.
  • Valaistusolosuhteisiin sopeutumisen hidastuminen aiheuttaa haittaa erityisesti kirkkaasta hämärään siirryttäessä.
  • Häikäistyminen vaikeuttaa suunnistautumista ja aiheuttaa epämukavuuden tunnetta ja jopa kipua.
  • Heikentynyt kyky tarkentaa katse eri etäisyyksille väsyttää silmiä ja vaikeuttaa huomattavasti lähityöskentelyä.

7 Vastauksia yleisempiin kysymyksiin

Kasvaako sähkölasku kohtuuttomasti kun valaistusta tehostetaan?
Lisääntyneestä valon määrästä huolimatta sähkönkulutus ei yleensä nouse, koska muutostöissä yleisesti käytettävien led- ja loistelamppujen valontuotto on sähkönkulutukseen nähden moninkertainen vanhoihin valaistusratkaisuihin verrattuna.
 
Muutostöiden vaikutus  asunnon esteettisyyteen?
Nykyaikaisilla valaistusratkaisuilla, valaisinvalinnoilla ja valaisinten sijoittelulla, voidaan vaikuttaa positiivisesti asunnon tilantuntuun ja toimivuuteen. Erilaisten ratkaisujen vaikutuksista kannattaa kertoa jo suunnitteluvaiheessa kaikille asunnossa asuville. Asiakas maksaa itse hinnanerotuksen normaalin kustannustason ylittävistä valaisimista, jotka on valittu muista kuin valaistustason parantamissyistä.
 
Miten valaistaan asunto, jossa pintamateriaalit ovat hyvin tummia?
Tummat pintamateriaalit saavat tilan vaikuttamaan pimeältä, vaikka valomittauksen mukaan siellä olisikin riittävästi valoa. Valaistusmuutostyöstä ei saada parasta mahdollista hyötyä, jos asunnon pintamateriaalit ovat hyvin tummia. Pintojen muuttaminen vaaleammaksi kannattaa tehdä ennen valaistusmuutostyötä. Yksilöllisin perustein kunta voi korvata pintojen uusimisen vaaleilla sävyillä.
 
Asunnon suurten ikkunapinta-alojen häikäisysuojauksen tulisi kuulua asunnonmuutostyöhön, kuten esimerkiksi lisäsälekaihtimien asennus.
 
Onko asiakkaalla oikeus valita muutostöiden suunnittelija?
Maksajana toimiva kunta määrittelee palveluntuottajan edellyttäen, että palvelu vastaa asiakkaan tarpeita. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide ja etu sekä yksilölliset tarpeet. Asiakkaalle on myös annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa toteutuksen suunnitteluun.
 
Voidaanko osa asunnon tiloista jättää suunnitelman ulkopuolelle ja millä perusteella?
Lähtökohtaisesti ihminen tarvitsee ja käyttää koko asuntoaan päivittäisissä toimissaan. Suurissa asunnoissa osa tiloista voi olla hyvinkin vähäisessä käytössä, jolloin ne voidaan jättää suunnitelman ulkopuolelle.
 
Hyötyykö lähes sokea ihminen valaistuksen parantamisesta?
Hyvinkin heikosti näkevä henkilö hyötyy valosta orientoituessaan ja liikkuessaan erilaisissa tiloissa. Valaistusolosuhteiden parantaminen auttaa huonollakin näöntarkkuudella. Lähes sokea henkilö voi olla häikäisyherkkä, ja tällöin vääränlainen valaistus voi viedä lopunkin näkökyvyn.
 
Voiko liika valo olla haitallista tervesilmäiselle henkilölle?
Voimakkaassa ulkovalossa terveydellisenä riskitekijänä on UV-säteily, jota ei esiinny keinovalaistuksessa haitallisia määriä. Näkövammaisen tarvitsemat sisävalaistustasot ovat kaikille turvallisia ja hyödyttävät myös normaalisti näkeviä henkilöitä.
 
Voiko liika valo olla haitallista tervesilmäiselle henkilölle?
Valaistuksen säädettävyys voi olla ratkaisuna, jos perheenjäseniä häiritsee näkövammaisen tarpeita vastaavaksi nostettu valotaso.

Kirjallisuutta

Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry. Helsinki 2010.
Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4. Helsinki.
Verhe, Irma. Selkeä ympäristö - Näkövammaisille soveltuvan toimintaympäristön suunnittelu. Rakennusalan Kustantajat RAK. Helsinki 1996

Lainsäädäntö

Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987
Laki asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista 1021/2002
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014