12.6.2017
Gau­dea­mus igi­tur - yliop­pi­las­tut­kin­non ke­hit­tä­mi­nen

Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön jul­kai­su­ja 2017:16

Opetus- ja kulttuuriministeriö
kirjaamo@minedu.fi

Näkövammaisten liitto ry on tutustunut Gaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen -julkaisuun. Ylioppilastutkinnon kehittäminen koskee kaikkia lukio-opiskelijoita sekä kaikkia muita, jotka ovat aikeissa suorittaa osia ylioppilastutkinnosta tai koko ylioppilastutkinnon. Täten se koskee myös näkövammaisia ja muita vammaisia opiskelijoita. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että asian merkityksellisyyden vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön olisi ollut aiheellista pyytää lausuntoja myös vammaisjärjestöiltä. Tähän velvoittaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 4 artikla yleiset velvoitteet 3 kohta.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Näkövammaisten liitto huomauttaa, että ylioppilastutkintoa kehitettäessä on otettava huomioon läpileikkaavasti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Ratifioitu sopimus on tullut voimaan 10.6.2016 ja sen velvoitteita on noudatettava. Sopimuksella on kattavuutensa vuoksi erittäin merkittävä vaikutus vammaisten ihmisten oikeuksien ja olojen järjestämiseen.

Yleissopimuksen läpileikkaavina, valtioita velvoittavina periaatteina ovat muun muassa yhdenvertaisuuden, esteettömyyden ja osallisuuden toteutuminen. Yhdenvertaisuuden toteutumiseksi yleissopimus velvoittaa kohtuullisten mukautusten tekemiseen.    

Koulutusta käsittelee yleissopimuksen 24 artikla. Artiklan säännökset velvoittavat takaamaan yhdenvertaisen oikeuden koulutukseen. Vammaisia ihmisiä ei saa sulkea koulutusjärjestelmän ulkopuolelle vammaisuuden vuoksi. Lisäksi vammaisia ihmisiä varten on tehtävä heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset.

Yleissopimuksen 9 artikla käsittelee esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Se kattaa laajasti kaiken rakennetusta ympäristöstä viestintään sekä erilaisiin palveluihin mukaan luettuna sähköiset palvelut.

Tutkinto ja oppiainerajat

Työryhmän ehdotuksen mukaan tulevaisuudessa kokeen tausta-aineistoihin voisi sisältyä myös materiaalia eri kielillä. On muistettava, ettei kaikkien kielitaito ole samantasoinen. Sen vuoksi on välttämätöntä, että kokeessa on tarjolla monikielisiä aineistoja, sanakirjoja tai muita työkaluja niiden tueksi, joiden kielitaito niitä tarvitsee. Näiden kaikkien on oltava saavutettavia myös näkövammaisille kokelaille.

Tutkinnon valmistuminen ja kokeeseen ilmoittautuminen

Ehdotuksen mukaan kokelaat eivät enää sitovasti valitse kokeita pakollisiksi tai ylimääräisiksi ilmoittautumisen yhteydessä. Tämä antaa liikkumavaraa ja helpottaa kokelaiden stressiä esimerkiksi tilanteissa, joissa pakolliseksi valittu koe on syystä tai toisesta epäonnistunut ja arvosana on oman osaamistason alapuolella.

Kokeiden rakenne ja aikataulu

Ehdotuksen mukaan koepäivien aikatauluja tiivistetään ottaen huomioon kokelaiden riittävä palautuminen, kokelasmäärät eri päivinä, eri kokeiden tyypilliset yhdistelmät ja järjestelyjen vaikutus kokelaiden jaksamiselle. On positiivista, että työryhmä ottaa vakavasti lukiolaisten stressin ja jaksamisen. Näkövammaisten kokelaiden kohdalla lisästressiä aiheuttavat ylioppilaskirjoituksiin tarvittavien erityisjärjestelyjen hakeminen, lukioiden rehtoreiden, opinto-ohjaajien ja muun henkilöstön neuvominen erityisjärjestelyihin liittyvissä asioissa, apuvälineiden toimivuus itse koetilanteessa, erityisjärjestelyjen tosiasiallinen toimivuus, käytettävissä olevan vastausajan riittäminen sekä koekysymysten tosiasiallinen saavutettavuus. Nämä stressitekijät tulevat kaikille lukiolaisille tavanomaisten stressitekijöiden ohella, joten näkövammaisten kokelaiden kuormittuneisuus voi olla merkittävästi suurempi kuin näkevien kokelaiden.

Työryhmä ehdottaa kokeiden keston lyhentämistä neljään (4) tuntiin. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että ehdotuksessa on varmistettava näkövammaisten kokelaiden tarvitseman lisäajan toteutuminen myös jatkossa. Kuuden (6) tunnin kokeissa lisäaikaa on saanut kaksi (2) tuntia. Lisäksi näkövammainen kokelas saa kuuntelukokeisiin kaksinkertaiset tauot ja lisäajan kuuntelukokeen loppuun. Nämä kaikki ovat välttämättömiä, sillä näkövamma hidastaa työskentelyä. Lisäaikaa käyttävät myös muut kuin näkövammaiset kokelaat.

Näkövammaisten liitto kysyy, mikä on lisäajan määrä tulevaisuudessa ja millä tavoin lisäaika varmistetaan kuuntelukokeissa. Lisäajan määrästä keskusteltaessa on otettava huomioon kokeiden digitalisaation myötä entistä laajemmiksi muuttuvat aineistot, joiden käsittely on näkövammaiselle kokelaalle huomattavasti hitaampaa ja työtä vaativampaa kuin näkevälle kokelaalle. Tämän vuoksi on perusteltua, että lisäaika on tulevaisuudessa suhteessa pidempi kuin tällä hetkellä.  Edellä mainitusta syystä neljän (4) tunnin kokeessa lisäaika saattaa olla perusteltua olla kaksi (2) tuntia.

Digitaalisuuden mahdollisuudet

Ehdotuksen mukaan ylioppilastutkintoa kehitetään kohden avoimia digitaalisia oppimisympäristöjä, joissa on mahdollisuus hyödyntää monipuolisesti taustamateriaaleja. Tulevaisuudessa osa kokeesta voi hyödyntää myös internetyhteyttä. Näkövammaisten liitto vaatii, että kaikessa lukioon ja ylioppilastutkintoon liittyvässä digitalisaatiossa varmistetaan saavutettavuus ja käytettävyys. Ellei tätä tehdä, näkövammaisten lukiolaisten yhdenvertaisuus näkeviin lukiolaisiin nähden on vakavasti uhattuna.

Ylioppilastutkinnon sähköistäminen etenee ja koko tutkinto on sähköinen vuonna 2019. Hankkeen alussa ylioppilastutkintolautakunta kävi tutustumassa näkövammaisten käyttämiin apuvälineisiin ja keskusteli saavutettavuudesta sekä saavutettavan ylioppilastutkinnon tekemisestä. Kaikista keskusteluista huolimatta sähköisen ylioppilastutkinnon järjestelmäksi valittiin Linux-pohjainen järjestelmä. Valinta rajasi näkövammaiset kokelaat ulkopuolelle, sillä käytettävissä ei ole Linuxissa toimivia yleisesti käytettyjä apuvälineitä, vaan näkövammaisten käyttämät apuvälineet toimivat Windows- tai Apple-ympäristöissä. On huolestuttavaa, että käydyistä keskusteluista ja annetusta informaatiosta huolimatta ylioppilastutkintolautakunta valitsi järjestelmän, joka ei ole saavutettava.

Ehdotuksen mukaan opettajien ja opiskelijoiden tutustuminen ylioppilastutkintotehtävien tyyppisiin digitaalisiin tehtäviin mahdollistetaan hyödyntäen vanhoja koetehtäviä. Näkövammaisten liitto vaatii, että näkövammaisten kokelaiden mahdollisuus tutustua koetehtäviä vastaaviin tehtäviin ja tehtävätyyppeihin varmistetaan. Ellei niin tehdä, näkövammaisen kokelaan tilanne on huomattavasti heikompi kuin näkevän kokelaan.

Tällä hetkellä lukioissa käytetään Abitti-järjestelmää muun muassa koetilanteissa. Abitti ei ole saavutettava näkövammaiselle lukiolaiselle etenkään silloin, kun näkövammainen lukiolainen tarvitsee tietokoneen käyttämiseen apuvälineitä (ruudunlukuohjelma, suurennusohjelma, pistekirjoitusnäyttö, puhesyntetisaattori). Näkövammaisten liitto on huolestunut siitä, millä tavoin näkövammaiset lukiolaiset voivat tosiasiassa harjoitella ylioppilaskirjoituksia varten. Heillä ei välttämättä ole mahdollisuutta kokeilla erilaisia koetehtäviä ja heidän tekemänsä koetehtävät saattavat poiketa huomattavasti tehtävistä, joita on ylioppilaskokeessa.

Lisäksi Näkövammaisten liitto huomauttaa, että kokeissa tarvittavien työkalujen kuten laskimien ja mahdollisten sanakirjojen käytön on oltava sujuvaa myös näkövammaisille kokelaille. Tässäkin on varmistettava saavutettavuus ja tosiasiallinen käytettävyys näkövammaisen kokelaan näkökulmasta.

Jotta ylioppilastutkintolautakunta saisi käyttäjäpalautetta, sen on suositeltavaa kerätä sitä myös näkövammaisilta lukiolaisilta ja ylioppilaskirjoituksiin osallistuvilta. He ovat käyttäjinä avainasemassa. Lisäksi ylioppilastutkintolautakunnan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön on ylioppilastutkintoa kehittäessään oltava tiiviissä yhteistyössä Näkövammaisten liiton ja saavutettavuuden asiantuntijoiden kanssa.

Suullinen koe

Työryhmä ehdottaa, että suullisen kielitaidon koe otetaan osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita. Kokeessa hyödynnetään kehittyvää teknologiaa. Näkövammaisten liitto edellyttää, että suullisessa kokeessa käytettävät teknologiset ratkaisut toteutetaan saavutettavasti ja käytettävästi. Ellei näin tehdä, näkövammaisten kokelaiden asema vaarantuu. Mikäli ylioppilastutkintolautakunnalla ei ole tarvittavaa osaamista, sen on hankittava sitä asiantuntijatahoilta.

Suullisen kielitaidon kokeen vaikutuksia ehdotetaan arvioitavan kokelaiden, opettajien, koulujen, koulutuksen järjestäjien ja ylioppilastutkintolautakunnan kannalta ennen toimeenpanoa. On välttämätöntä, että yhtenä kokelaiden ryhmänä ovat näkövammaiset kokelaat.

Valmistava arvostelu

Ehdotuksen mukaan valmistavassa arvostelussa opettaja korjaa oman oppilaitoksen koesuoritusten lisäksi myös muiden oppilaitosten koesuorituksia. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että koesuoritusten arvostelijoiden on tiedettävä, arvostelevatko he kaikille kokelaille tarkoitettua tehtävää vai näkövammaisille kokelaille tarkoitettua korvaavaa tehtävää. Tällä hetkellä tätä tietoa ei välttämättä ole valmistavan arvostelun tekijöillä eikä myöskään ylioppilastutkintolautakunnan sensoreilla.

Viimeisimpien ylioppilaskirjoituskertojen ajalta on esimerkkejä tilanteista, joissa näkövammaisen kokelaan tehtävä on arvosteltu kaikille tarkoitettuna tehtävänä eikä korvaavana tehtävänä. Tällöin näkövammaisen kokelaan saama pistemäärä on luonnollisesti ollut nolla pistettä, sillä tehtävän arvostelijan arvostelussaan käyttämä tehtäväksianto ei ole millään tavalla vastannut näkövammaisen kokelaan tosiasiassa tekemää tehtävää.

Uusin tapausesimerkki virheellisestä arvostelusta on kevään 2017 pitkän matematiikan kokeesta. Kaksi näkövammaisen kokelaan tekemää korvaavaa tehtävää oli sekä lukion että ylioppilastutkintolautakunnan toimesta arvosteltu kaikille tarkoitettuina tehtävinä. Virhe selvisi vasta, kun näkövammainen kokelas alkoi kyseenalaistaa saamaansa pistemäärää ja selvittää asiaa lukion kanssa, josta oltiin yhteydessä ylioppilastutkintolautakuntaan. Virhe oli merkittävä, sillä näkövammaisen kokelaan pistemäärä nousi kaksitoista (12) pistettä.

Näkövammaisten liitto vaatii, että ylioppilastutkintolautakunta varmistaa, ettei tällaisia virheitä tapahdu. Kyse on näkövammaisten kokelaiden oikeusturvasta, joka on näissä tapauksissa vakavasti uhattuna. Lukio ja ylioppilastutkintolautakunta eivät voi siirtää vastuuta mahdollisten arvosteluvirheiden huomaamisesta näkövammaiselle kokelaalle, vaan niiden on taattava, että korvaavat tehtävät arvostellaan korvaavina tehtävinä.

Näkövammaisten kokelaiden korvaavat tehtävät

Näkövammaisten liitto on huolestunut näkövammaisille kokelaille tarkoitettujen korvaavien tehtävien laadusta. Osa tehtävistä on kaikesta huolimatta niin visuaalisia, että esimerkiksi syntymäsokean on mahdoton hahmottaa niitä. Näkövammaisten liitto ja Celia ovat keskustelleet kokeiden korvaavien tehtävien laadusta ja tehtäväksiannoista. Myös Celian näkemyksen mukaan kyseisissä tehtävissä on parannettavaa.

Ylioppilastutkintolautakunta laatii korvaavat tehtävät ja Celia muuntaa ne näkövammaiselle kokelaalle soveltuvaan muotoon (pistekirjoitus, isokirjoitus tai sähköinen muoto). Ongelmana on, ettei ylioppilastutkintolautakunnan Celian kanssa tekemää yhteistyötä ole selkeästi määritelty. Celian oppimateriaalisuunnittelijat muuntavat korvaavat tehtävät näkövammaisille kokelaille soveltuvaan muotoon oman virkatyönsä ulkopuolella. Muuntamisessa on kiire, joten Celian korvaavissa tehtävissä mahdollisesti huomaamia virheitä ei enää ehditä ylioppilastutkintolautakunnan toimesta korjata. Celia ei myöskään tiedä, miten sen korvaavista tehtävistä antama palaute otetaan huomioon niitä arvosteltaessa.

Näkövammaisten liitto vaatii, että ylioppilastutkintolautakunta varmistaa korvaavien tehtävien tosiasiallisen soveltuvuuden näkövammaisille kokelaille. Tätä työtä ylioppilastutkintolautakunnan on tehtävä yhdessä Näkövammaisten liiton ja Celian kanssa.

Näkövammaisella kokelaalla on oltava mahdollisuus osallistua työryhmän muistiossa mainittuihin uuden opetussuunnitelman hengen mukaisiin tehtävätyyppeihin, joita ovat muun muassa monimediaiset tehtävät (ääntä sisältävät tehtävät) ja tiedonhakutehtävät. Esimerkiksi videot on mahdollista korvata audiolla.

Lisäksi näkövammaisen kokelaan on voitava osoittaa uuden opetussuunnitelman mukaista oppiainerajat ylittävää ja aihekokonaisuuksiin sekä taideaineisiin liittyvää osaamistaan. Tämä ei saa kaatua esimerkiksi tehtävien visuaalisuuteen tai muuhun saavuttamattomuuteen. Tehtävät voidaan tehdä saavutettavaksi käyttämällä asiantuntijatahoilla olevaa saavutettavuusosaamista, sillä ylioppilastutkintolautakunnalta ei tätä osaamista löydy.

Näkövammaisille kokelaille laadittujen korvaavien tehtävien on mitattava samaa asiaa kuin kaikille kokelaille tarkoitetut vastaavat tehtävät. Korvaavat tehtävät on toteutettava siten, että ne ovat vaativuudeltaan vastaavia mutta näkövammaiselle kokelaalle saavutettavia ja soveltuvia.

Erityisjärjestelyt

Näkövammaisten liitto muistuttaa, että näkövammaisten kokelaiden on tulevaisuudessakin saatava kokeissa tarpeidensa mukaiset erityisjärjestelyt. Näitä ovat esimerkiksi apuvälineiden käyttö, soveltuvat korvaavat tehtävät, tehtävien saaminen näkövammaiselle kokelaalle sopivassa muodossa ja lisäaika. Myös muita erityisjärjestelyjä on käytetty yleisesti, joten ohessa oleva listaus ei ole kattava.

Lisätietoja

Järjestöjohtaja Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi


Näkövammaisten liitto ry

Jukka Tahvanainen      
toimitusjohtaja     

Sari Kokko
järjestöjohtaja