11.4.2018
Lausunto suomalaisen ylioppilastutkinnon järjestämisestä englannin kielellä

Opetus- ja kulttuuriministeriö
kirjaamo@minedu.fi

Lausuntopyynnön mukaisesti lausunto on tallennettu lausuntopalvelu.fi -sivustolle.

Selvitys suomalaisen ylioppilastutkinnon järjestämisestä englannin kielellä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 15/2018

Taustaa

Näkövammaisten liitto ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua näkemyksensä selvityksestä, joka käsittelee suomalaisen ylioppilastutkinnon järjestämistä englannin kielellä.

Näkövammaisten liitto edistää sokeiden ja heikkonäköisten ihmisten oikeuksien toteutumista, tuottaa erityispalveluja ja toimii Suomessa asiantuntijana näkövammaisuuteen ja näkemiseen liittyvissä asioissa.

Suomen kieli

On välttämätöntä huolehtia suomen kielen asemasta yhteiskunnassa ja suomen kielen säilymisestä. Mikäli ylioppilastutkinnon voisi suorittaa englannin kielellä, suomenkielisen opiskelijan on tärkeää suorittaa siinä myös äidinkielen koe omalla äidinkielellään eli tässä tapauksessa suomen kielellä.

Kaikesta saatavilla olevasta informaatiosta arviolta 80 % tulee visuaalisesti. Näkövammaisten kohdalla visuaalinen informaatio on joko täysin pois suljettu tai hyvin vajavaista. Merkittävä informaatiolähde ja kommunikointikeino on kieli. On tärkeää, ettei suomen kielen asemaa ja merkitystä rapauteta, vaan se on taito, jonka hallinnan on oltava sujuvaa.

Opettajankoulutus ja opettajien kelpoisuus

Johtopäätöksissä selvityshenkilöt esittävät, että englanninkielisen lukiokoulutuksen kohdalla on ensiarvoisen tärkeää, että opetusta antavat tehtävään kelpoiset opettajat. Näkövammaisten liitto huomauttaa, että opettajien kelpoisuus on aivan yhtä tärkeää suomen tai ruotsin kielellä annettavassa lukiokoulutuksessa. Lisäksi on tärkeää, että opettajilla on todellinen mahdollisuus hankkia lisä- ja täydennyskoulutusta esimerkiksi silloin, kun heidän opetusryhmäänsä tulee näkövammainen opiskelija.

Opetusmateriaali

Johtopäätösten mukaan Englanninkielisessä lukiokoulutuksessa opettajat joutuvat todennäköisesti näkemään suomenkielistä opetusta enemmän vaivaa opetussuunnitelmien tavoitteita tukevien opetusmateriaalien etsimisessä ja laatimisessa. Näkövammaisten liitto muistuttaa, että lukiokoulutuksessa käytettävien opetusmateriaalien on oltava näkövammaisten lukiolaisten saatavilla ja käytettävissä. Käytettäessä entistä enemmän digitaalista materiaalia ja digitaalisia ympäristöjä on välttämätöntä, että niiden saavutettavuus ja käytettävyys varmistetaan. Ellei tätä tehdä, on olemassa riski, ettei näkövammainen opiskelija ole yhdenvertaisessa asemassa muiden opiskelijoiden kanssa.

Ylioppilastutkinnon kielivalikoiman lisääminen

Näkövammaisten liitto pitää myönteisenä ylioppilaskokeiden kielivalikoiman laajentamista vieraiden kielten kokeiden osalta. Selvityshenkilöiden raportin mukaan tällaisia kieliä voisivat olla esimerkiksi viro, kiina ja japani. Tosin se huomauttaa, että myös näissä kokeissa ja näiden kielten opetuksessa on varmistettava, että näkövammaiset opiskelijat ovat yhdenvertaisessa asemassa muiden opiskelijoiden kanssa.

Ylioppilaskokeiden järjestäminen

Näkövammaisten kokelaiden osalta ylioppilaskokeiden järjestämisessä ja koetehtävissä on ollut ongelmia. Näkövammaisten liitto pitää tärkeänä, että nämä ongelmat ratkaistaan ensin ja vasta sen jälkeen mietitään ylioppilastutkinnon uudistuksia esimerkiksi suorituskielen osalta.

Ylioppilastutkintolautakunnan on suhtauduttava vakavasti näkövammaisten kokelaiden tarvitsemiin erityisjärjestelyihin sekä muun muassa näkövammaisille tarkoitettujen korvaavien tehtävien laatua koskevaan kritiikkiin. Tätä palautetta on annettu ylioppilastutkintolautakunnalle, mutta ongelmat eivät ole ratkenneet. Monet asiat näkövammaisten kokelaiden kohdalla ovat hyvin. Se ei kuitenkaan ole perustelu sille, ettei epäkohtia korjata ja ettei näkövammainen kokelas välttämättä ole yhdenvertaisessa asemassa näkevän kokelaan kanssa.

Lisätietoja

Järjestöjohtaja Sari Kokko 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi


Näkövammaisten liitto ry

Jukka Tahvanainen           
toimitusjohtaja

Sari Kokko
järjestöjohtaja