27.4.2018
Lau­sun­to luon­nok­ses­ta hal­li­tuk­sen esi­tyk­sek­si edus­kun­nal­le laik­si te­ki­jä­noi­keus­lain muut­ta­mi­ses­ta

Opetus- ja kulttuuriministeriö
kirjaamo@minedu.fi
anna.vuopala@minedu.fi
ritva.kankkunen@minedu.fi

Viite: Lausuntopyyntö OKM 6/010/2018
Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta

Näkövammaisten liitto ry (jäljempänä NKL) kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta saada lausua hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuslain muuttamiseksi.

NKL
  • esittää koneäänen avulla lukemisesteisten käyttöön tuotetut äänitallenteet rajattavaksi korvausoikeuden ulkopuolelle
  • pitää hyvänä kehityksenä sitä, että lukemisesteisten käyttöön tarkoitettuja äänikirjoja voivat valmistaa kaikki direktiivin tarkoittamat valtuutetut yhteisöt
  • esittää, että sähköisesti välitettävissä saavutettavissa teoskappaleissa tulisi kopioinnin eston sijaan mahdollisuuksien mukaan käyttää teoskappaleen jäljityksen mahdollistavaa teknistä suojausta
  • esittää, että todentamalla edunsaajahenkilön edellytysten täyttyminen ja tarve saavutettavassa muodossa olevan kappaleen käyttöön etukäteen, rajaisi lukemisesteisille tarkoitettujen saavutettavien teoskappaleiden käytön säännösten tarkoittamille edunsaajille tehokkaammin kuin tekniset suojakeinot.
NKL on kannattanut direktiivin (EU) 2017/1564 (jäljempänä lukemisestedirektiivi) ja EU-asetuksen (EU) 2017/1563 (jäljempänä lukemisesteasetus) hyväksymistä. Lukemisestedirektiivi ja -asetus toteuttavat hyvin julkaistujen teosten saatavuuden helpottamisesta sokeiden, heikkonäköisten tai muulla tavoin lukemisesteisten hyväksi tehtyä Marrakeshin sopimusta sekä edistävät vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen velvoitteiden toteutumista Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Lukemisestedirektiivin mukaan jäsenvaltioissa olevia korvausjärjestelmiä tulee rajoittaa, jotta ne eivät muodostuisi esteeksi direktiivin tavoitteille. Korvaustasoa arvioitaessa olisi johdantokappaleen 14 mukaan otettava huomioon valtuutetun yhteisön voittoa tavoittelematon luonne, tämän direktiivin yleistä etua koskevat tavoitteet, poikkeuksesta hyötyvien henkilöiden edut, oikeudenhaltijoille mahdollisesti aiheutuva haitta ja tarve varmistaa saavutettavassa muodossa olevien kappaleiden rajat ylittävä levittäminen. Johdantokappaleen 14 mukaan velvollisuutta suorittaa korvausta ei olisi, jos  oikeudenhaltijalle koituva haitta on vähäinen.

NKL pitää lukemisesteisille välitettävien äänikirjojen korvausoikeuden säilyttämistä nykyisessä muodossa osittain ongelmallisena. NKL:n näkemyksen mukaan lukemisesteisten käyttöön koneäänen avulla tuotettuja äänitallenteita ei tulisi katsoa korvausoikeuden piiriin kuuluviksi äänikirjoiksi. Hallituksen esitysluonnoksessa esitetyn korvausoikeuden voidaan tulkita koskevan kaikkien ääntä tallentamalla lukemisesteisten käyttöön valmistettujen teosten välittämistä niin, että teos jää pysyvästi vastaanottajalle. Osalla edunsaajista on käytössäään päätelaite, jonka koneääntä voidaan hyödyntää tekstimuotoisen sisällön esittämiseen puheena. Toisaalta osalla edunsaajista on käytössään vain audiosisällön toistamiseen soveltuva kuuntelulaite. Tällöin koneäänen hyödyntäminen edellyttää äänitallenteen valmistamista ja välittämistä mutta kyse on käytännössä vaihtoehtoisella teknisellä ratkaisulla toteutetusta koneääniavusteisesta lukemisesta.  NKL esittää, että hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todettaisiin selkeästi, että koneäänen avulla lukemisesteisten käyttöön tuotetut äänitallenteet rajattaisiin korvausoikeuden ulkopuolelle.

NKL pitää hyvänä kehityksenä, että lukemisesteisten käyttöön tarkoitettuja äänikirjoja voisivat jatkossa valmistaa  kaikki  direktiivin tarkoittamat valtuutetut yhteisöt. Vaikka lukemisesteisille tarkoitettuja äänikirjoja voisi jatkossa valmistaa ja välittää nykyistä useampi toimija, ovat tällaiseen toimintaan liittyvät kustannukset ja resurssitarpeet huomioon ottaen todennäköistä, että uusien toimijoiden toiminnan volyymit jäävät suhteellisen vähäisiksi nykyisiin toimijoihin verrattuna.

Esityksen 17 c §:n velvoitteet koskisivat 17 b §:ssä tarkoitettua teoskappaleiden vaihtoa Euroopan talousalueeseen kuuluviin valtioihin sijoittautuneiden valtuutettujen yhteisöjen kanssa. Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan valtuutetun yhteisön tulisi, mikäli mahdollista, käyttää valmistamissaan saavutettavassa muodossa olevissa kappaleissa teknistä suojausta, jonka avulla estetään kopiointi. Kopioinnin tekninen esto ei ole käytössä läheskään kaikissa kaupallisissakaan e-kirjapalveluissa, joten sen edellyttämistä erityisryhmille tarkoitetuissa palveluissa ei voida pitää perusteltuna. NKL:n näkemyksen mukaan sähköisesti välitettävissä saavutettavissa teoskappaleissa tulisi kopioinnin eston sijaan mahdollisuuksien mukaan käyttää teoskappaleen jäljityksen mahdollistavaa teknistä suojausta. Kopioinnin estäminen teknisesti voi haitata teoksen sallittua käyttöä parantamatta merkittävästi  oikeudenhaltijoiden suojaa. Teknisen suojakeinon kuten kopioinnin eston murtaminen teoskappaleen  valmistamiseksi edunsaajahenkilölle olisi kuitenkin sallittua.

Oikeudenhaltijoiden ja edunsaajien yhteistyöllä on mahdollista luoda valtuutettujen yhteisöjen toimintatapoja koskevia suosituksia, joten esimerkiksi luvattoman käytön ehkäisemistä ei ole tarpeen säätää yksityiskohtaisesti.

17 c §:n  yksityiskohtaisten perustelujen mukaan oikeuksien sähköisiä hallinnointitietoja käyttämällä voidaan viestittää siitä, mihin perustuen kappale on valmistettu ja kuka ja mihin tarkoitukseen kappaletta saa käyttää. Yleisperustelujen kappaleen 3.3 viittaus edunsaajahenkilöön oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen yhteydessä saatetaan tulkita virheellisesti niin, että kyseessä olisi edellä mainittuun teoskappaleen jäljittämiseen liittyvä käyttäjän yksilöintitieto.

Kirjallisuuden alan oikeudenhaltijat ovat olleet huolissaan siitä, miten jatkossa voidaan varmistaa, että kappaleet päätyvät vain kyseisten edunsaajien yksinomaiseen käyttöön. Lukemisesteisille valmistettuja teosten kappaleita käyttävien henkilöiden määrät ovat myös kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. NKL on huolissaan kehityksestä, jonka edunsaajahenkilömäärän kasvu on aiheuttanut kaikkein heikoimmassa asemassa olevien edunsaajahenkilöiden äänikirjapalveluille. NKL edellyttää, että tekijänoikeuslain rajoituksista voivat hyötyä vain direktiivin tarkoittamat edunsaajahenkilöt.

Asiakkaan oma käsitys lukemisesteisyydestä ei välttämättä vastaa poikkeussäännösten edellyttämää lukemisesteisyyttä. NKL:n näkemyksen mukaan todentamalla edunsaajahenkilön edellytysten täyttyminen ja tarve saavutettavassa muodossa olevan kappaleen käyttöön etukäteen rajattaisiin lukemisesteisille tarkoitettujen saavutettavien teoskappaleiden käyttö säännösten tarkoittamille edunsaajille tehokkaammin kuin teknisillä suojakeinoilla. Suomessa saavutettavassa muodossa olevien teoskappaleiden välittämisen lukemisesteisille ei NKL:n käsityksen mukaan ole kuitenkaan osoitettu loukkaavan oikeudenhaltijoiden tai julkaisijoiden oikeuksia.

Lisätietoja

Palvelupäällikkö Iiro Nummela, p. 050 464 5339, iiro.nummela@nkl.fi       

Järjestöpäällikkö Markku Möttönen, p. 050 596 5021, markku.mottonen@nkl.fi

Näkövammaisten liitto ry

Jukka Tahvanainen       
toimitusjohtaja       

Sari Kokko
järjestöjohtaja